Viikko 3

 Lämmintä piisaa, ennustavat tästä vkosta harvinaisen lämmintä, oikein lämpöennätystä. Sehän kelpaa kyllä, muutama pilvinen pv oli mutta kyllä vaan tarkeni. Ma meni niinkuin jo rutiinilla, aamupv lampsin  mäkeä alas Maijalaan, jossa jo kaikki lounasvalmistelut oli tehty, keittelin kahvia ja juttelin jo tutuiksi tulleitten ihmisten kanssa. Riitta joka toimii rahastajana, kuuli että olen lähihoitaja ja pyysikin sitten palvelusta, koska pahan lonkkavaivan takia ei pääse kunnolla kumaraan. Häneltä pitäisi leikata toisesta jalasta varpaankynnet kun ei itse ylety. Sovimme että menemme yhtä matkaa kun hän lähtee iltapv kotio. Hänellä on tulossa lonkkaleikkaus lähi aikoina, odottaa kutsua. Liikkuminen on tosi vaivalloista ja joutuu syömään paljon kipulääkkeitä. Niin me sitten kiipesimme jyrkkää mäkeä hänelle kotio. Asuu aivan lähellä, 2 korttelin päässä Maijalasta. Kipuaminen ylös oli kyllä vaivan väärti. Ihan mieletön panoraama avautui hänen parvekkeelta merelle. On asunut jo pitkään tässä ja viihtyy kyllä, arveluttaa vaan kauanko hän siinä vielä yksin pärjää. Ainoa poika asuu Englannissa ja ystävät ei niin lähellä. Juttelemme samalla lonkkaleikkauksen jälkeisestä elämästä ja varmaankin Riitta hakeutuu hoitokotiin siksi aikaa kun kuntoutuu leikkauksesta. Kynnet tuli leikattua kaikki ja repsottava aurinkosuojakin tuli leikeltyä tasaiseksi. Meillä oli oikein mukava tuokio samalla kun hoitelin hommat. Palasin Maijalaan hakemaan kassini ja kohti rantaa. Maijakin teki lähtöä kotio. Lounaalla oli taas mukavasti kävijöitä. 

Ti olikin markkina pv taas, kävin kiertelemässä kojut ja rannalle kävellessä törmäsin penkillä istuvaan seurueeseen.  Vanhempi rouva ( 96 v.)voi huonosti ja ystävät ympärillä. Kysyin voinko olla avuksi, sujuvalla englannilla ja kerroin että olen lähihoitaja. Kokeilin rouvan olematonta pulssia, kysyin oliko hänellä sydänvaivoja, ongelmia  verenpaineen kanssa? Kertoivat että kärsii alhaisesta verenpaineesta. Joku heistä oli jo hakemassa autoa ja yksi ystävä toi pussia missä oli jäitä. Ensi rouva ei reagoinut laisinkaan, yritin tarjota juotavaa vesipullosta missä on suolaa. Ei pystynyt juomaan. Selvästi johtuu auringosta, kaikki verisuonet oli pullollaan ja epäilen jotta vakava nestehukka. Kehotin autossa asettamaan rouvan jotta jalat saisi ylös ja mahdollisiman makuuasentoon! Ystävä piti jääpussia niskassa, joka selvästi auttoi. Vielä lähtiessä huikkasin että älä tänne kuole,johon rouva hymyili, olivat aika huumorintajuisia. Moittivat kilpaa rouvaa leikkisästi, kun oli pukeutunut koko mustaan ja tämmöinen helle. Olivat kovin kiitollisia avusta, vaikka en nyt mitään tehnyt. Aattelin jatkaessani matkaa että, nyt ois kyllä enkun ope ylpeä äskeisestä suorituksesta. 

Ke taas oli karjalanpiirakkan tekopv. Porukat ilmaantui paikalle ja alettiin hommiin. Edellisellä kertaa olin tutustunut rouvaan joka oli eräälle vanhukselle avustajana. Tämä vanhus ( Tuula)kärsi muistisairaudesta ja oli näkönsä menettänyt, miehensä on omaishoitaja ja tämä avustaja oli nyt toista kertaa mukana. Tämä on sellainen henkireikä sekä miehelle että Tuulalle kun saa olla mukana piirakan teossa ja mies hiukan itsekseen asioita hoitamaan. Pääsimme hiukan paremmin juttelemaan Taja ( avustaja)kanssa ja hän kertoo että on myös lähihoitaja. Meillähän lähti juttu luistamaan ja oltiin jo perustettu yhteinen yritys kun piirakat oli valmiita. Ihan huikeeta, meillä meni heti niin yksiin. Vaihdettiin puh no ja sovittiin että laitetaan homma hautumaan. Hän on vasta äskettäin muuttanut tänne ja tarkoitus oli juurikin tehdä ohessa myös vähän töitä. Nää kohtaamiset on ihan mielettömiä. Sitten tapasin  Hannan joka on nuorisotyöntekijäksi tullut Majakalle, helluntai seurakunnan paikka ihan siinä lähellä. Pääsin tutustumaan sinnekin, kävin kattomassa tilat. Sieläkin toiminta on vähän hiipunut, kun monet lähtee kesäksi Suomeen, mutta puhuttiin suomalaisista lapsista ja nuorista täällä Espanjassa kuinka heillä on aika vaikeeta. En osannut edes kuvitella, mutta joo, samanlaiset ongelmat kuin Suomessa ja tietenkin huumeet etupäässä ne pahimmat, sekä mielenterveys. Parasta tässä nyt kuitenkin että ovat saamassa yhdistys-muodon ja sitä kautta voivat palkata jonkun, siis Hannan joka ei vuoden pestin jälkeen lähde pois. Vaihtuvuus on se ongelma, nuorten luottamus on kovilla kun aina vapaaehtoiset ovat olleet vain vuoden ja taas on tullut uusi tyyppi. Työsarkaa on paljon. Hanna tuntui tosi oikealta siihen hommaan. 

To taas oli partio-ilta ja taisin mainita että meillä oli tarkoitus pitää partioleiri vkonloppuna mutta se kuihtui kasaan. Ensinnäkin ohjaaja jonka piti tulla vetämään leiriä ohjelman puolesta oli aika kallis ja sitten Minttu ja hänen tytär Elli sairastuivat, joten se kaatui siihen. Harmitti kovasti kun lapset oli niin innoissaan jo siitä, mutta minkäs teet. Oli taas niin lämmin pv että mentiin puistoon pelaamaan pelejä. Syötiin lopuksi jäätelöä molempien ryhmien kanssa. 

Pe oli sitten perinteinen munkinpaisto ja sekin pv meni vauhdilla. Paljon kävi ihmisiä jotka tulivat hyvästelemään Maijaa ja tuomaan tavaraa mitä eivät tarvitse, osa menee Ukrainaan. Iltapvstä läksin taas rannalle.

La vietettiin porukalla läksiäisi kun Siina ja minä lähdetään ja partiokin menee kesätauolle. Minttu pitää ensi to päättäjäiset lapsille rannalla. Koulukin loppuu nyt ja suurin osa lähtee Suomeen viettämään hyvin ansaittua kesälomaa. Maijalakin menee ensi vkon jälkeen kiinni kesäksi, Maija ja Göran lähtevät mökille Suomeen. Vkonloppuna oli todella lämmintä ja su ranta oli pullollaan ihmisiä. Täällä on täys kesä.